Levollisin mielin uuteen

Tulevaisuuteen voi suhtautua joko optimistisesti tai pessimistisesti.

Joku uskoo, että kaikki kääntyy aina parhain päin, toinen viljelee epäilyksiä, näytti tilanne miten hyvältä tahansa. Yksipuolisena molemmat elämänasenteet ovat hedelmättömiä. Parasta lienee oppia elämään joustavasti tilanteen mukaan. Joskus asioihin voi vaikuttaa, joskus ei. Yleensä aina löytyy tie eteenpäin.

Sulkavan seurakunnalla on edessä muutoksia. Todennäköisesti kirkkohallitus liittää Sulkavan Savonlinnan seurakuntaan vuonna 2023. Kirkkohallituksen täysistunto käsittelee asian alkuvuodesta 2022.

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin näkemyksen mukaan Sulkavan seurakunnan nykyinen jäsenmäärä ja verotulot eivät enää riitä itsenäisenä pysymiseen, jotta hengellinen elämä – siis jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, diakonia, lapsi-, nuoriso- ja lähetystyö sekä muu ydintoiminta – voisi säilyä riittävän hyvänä. Työntekijämäärä on jo nyt minimissä. Myös investoinnit ja huolenpito tiloista alkavat käydä haasteellisiksi. Esimerkiksi Sulkavan kirkon remontti on viivästynyt vuosia rahanpuutteen vuoksi.

Seurakunnan ydintoimintaa ei ole metsien ja maiden omistaminen, vaikka ne ovat hyvä lisä taloudenpitoon ja osoitus edeltävien polvien vastuullisista valinnoista. On luonnollista että niiden menettämistä pelätään Sulkavalla. Kiukku ja harmistus ovat luonnollisia tunnetiloja, samoin pelko uutta kohtaan.

Pakollista muutosta voi joko karsastaa tai siihen voi suhtautua tyynesti, uutena mahdollisuutena. Todennäköisesti luvassa on sekä hyvää että huonoa nykytilanteeseen verrattuna, kuten elämänmuutoksissa yleensäkin. Sopeutumiskykyä tarvitaan.

Sulkavalaisuudessa paljon ihanaa. Siihen kuuluu mm. kotiseuturakkaus ja ylpeys omista juurista. On monia sukuja, jotka ovat asuneet paikkakunnalla vuosisatoja hienosta luonnosta ja toimeentulomahdollisuuksista nauttien. Tämä lämmin yhteisöllisyys on suuri voimavara, eikä sitä kukaan riistä pois paikkakunnalta.

Tämä omassa porukassa viihtyminen voi toki kääntyä myös tunnetasolla kipeäksi haasteeksi silloin, kun väistämättömiä muutoksia on edessä. Kun tulisi kyetä avartamaan mieltä: muualtakin tulevilla voi olla positiivista annettavaa sulkavalaisyhteisön parhaaksi.

Sulkavalaiset esivanhemmat joutuivat sopeutumaan niin Ruotsin kuin Venäjän vallan alle. He elivät pitkään Säämingin kirkkopitäjän, nykyisen Savonlinnan, kappeliseurakuntana. Sitä ennen keskiaikaisen Juvan ja Savilahden, siis nyky-Mikkelin, alaisuudessa. Sulkavan kappeliseurakunnan itsenäistyminen tapahtui vuonna 1630. Mahdollisessa seurakuntaliitoksessa palataan yhteisille Säämingin juurille.

Jumalan rakkaus meitä kohtaan ei muutu vaikka kaikki muut asiat ympärillämme muuttuisivat. Meille on annettu toivo, joka kestää iankaikkisesti. Meillä on elävä Jumala, joka rakastaa meitä. Jumala joka syntyi ihmiseksi ja tuli valoksi maailmaan.

Jeesuksen Kristuksen nimen suojassa saamme viettää vuoden 2022 ja olla varmoja siitä, että tämä kallio kestää.

”Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät.” (Room. 15:13)

Sulkavan vs. kirkkoherra Susanna Vihavainen