Aurinkomme ylös nousi

Sulkava on alkanut herätä kevääseen. Kaikkein innokkaimmat hiihtäjät ja pilkkijät jatkavat vielä huhtikuun puolessa välissä uskollisesti rakkaita harrastuksiaan, kun samaan aikaan monet ovat jo käynnistäneet pyöräilykauden. Lisääntyvä valo herättää meidät kevääseen. Kirkkovuodessa olemme nyt hiljaisen viikon alussa. Käymme kohti kirkkovuoden suurinta ja merkittävintä juhlaa. Jeesuksen kärsimyksen ja kuoleman pitkäperjantain kautta ylösnousemuksen pääsiäiseen. Kristuksen ylösnousemus on uskomme, elämämme ja koko seurakuntamme perustus. Kuolema on voitettu. Tätä me kerromme, tästä elämme ja iloitsemme.

Seurakuntapastorimme Aleksi Parkkonen kirjoitti Sulkavalehteen pajunoksien kristillisestä merkityksestä. Kuin haudassa lepäävä Kristus, tuo pajunoksa on ensin vain ruskea oksa. Kevään koittaessa oksasta työntyy esiin valkoinen pajunkissa. Kristuskin nousi haudasta. Hän osoitti jumalallisen kirkkautensa ja avasi sen myös meille. Mietin tätä pajunkissojen kristillistä sanomaa eräänä päivänä kävellessäni koirieni kanssa tietä, jota reunusti suuri joukko valkoisia pajunkissoja. Tunsin, kuinka koko luonto kertoi Kristuksen kirkkaudesta ja ylösnousemuksen ihmeestä. Monille sulkavalaisille luonto on hiljentymisen ja rauhoittumisen paikka. Niin myös minulle. Luonto puhuu hämmästyttävän syvällisellä tavalla varsinkin silloin, kun siihen yhdistyy Jumalan sanan mietiskely. Toivon, että sulkavalaiset rohkaistuisivat hakemaan Jumalan sanan ihmeellisiä siemeniä ajatuksilleen myös oman kotiseurakunnan yhteydestä.

Tervetuloa jumalanpalveluksiin - sinäkin joka harvemmin käyt! Meillä on kodikas ja lämmin tunnelma.

Siunattua hiljaista viikkoa ja pääsiäisen aikaa!

Hanne-Maaria Rentola, Sulkavan seurakunnan kirkkoherra