raamattu, risti ja kynttilä

Seurakunnassa saat hiljentyä, jutella, laulaa ja leikkiä. Tule mukaan!

Piispa Seppo Häkkinen:

Poikkeustilanteessa tarvitsemme elämäämme jatkuvuutta, merkitystä ja toivoa


Koronavirusepidemian vuoksi edessämme on erikoinen kevät. Epidemia muuttaa arkeamme, se muuttaa koko maailmaa. Koronavirus on tuonut tullessaan paljon epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Poikkeustilanteessa korostuvat elämän perusasiat. Tarvitsemme elämäämme jatkuvuutta, merkitystä ja toivoa.

Jatkuvuudessa on kyse terveydestä, jokapäiväisestä toimeentulosta ja välttämättömistä perustarpeistamme. Maailmanlaajuinen pandemia järkyttää turvallisuudentunnettamme. Pelko voi olla jopa virustakin pahempi, jos se lamauttaa ja estää toimimasta järkevästi.

Viranomaiset turvaavat perustarpeitamme ja heille on annettava kaikki tuki. Jokainen meistä voi tehdä oman osansa noudattamalla annettuja ohjeita ja määräyksiä.

Toiseksi elämällä on oltava merkitys. Elämän arvaamattomuus ja hallitsemattomuus uhkaa merkityksellisyyttä. Sen myötä hyvinvointi on koetteella.

Niin hullulta kuin tuntuukin, murrosaikaan sisältyy myös mahdollisuuksia.

Kiinan kielen kriisiä tarkoittava sana ilmaistaan kahdella merkillä, joista toinen tarkoittaa vaaraa ja toinen mahdollisuutta.

Myös kreikan kielessä sanalla "krisis" on samantapainen merkitys. Se voidaan suomentaa tuomiona, jolloin punnitaan se, mikä on kestävää, mikä ei. Kestämätön häviää, kestävä pysyy ja luo uusia mahdollisuuksia.

Nyt on tärkeää pitää huolta toinen toisestamme ja kantaa vastuuta erityisesti apua tarvitsevista.

Kestävää on keskinäinen yhteys ja lähimmäisenrakkaus. Nyt on tärkeää pitää huolta toinen toisestamme ja kantaa vastuuta erityisesti apua tarvitsevista.

Seurakuntia ei suljeta, vaikka yhteiset kokoontumiset toistaiseksi päättyvät. Seurakuntien tuki on tarjolla. Kirkon rukous ei lakkaa. Siihen jokainen voi yhtyä.

Vielä kolmanneksi meillä on oltava tulevaisuuden toivo. Ilman toivoa ihmisen on vaikea nähdä elämänsä merkitystä ja vaikea uskoa siihen, että elämä jatkuu.

Toivo syntyy monesti arkisista tilanteista: toisen ihmisen kohtaamisesta, yhteisten asioiden, huolien ja pelkojen jakamisesta, kenties konkreettisesta avusta ja henkisestä tuesta.

Ihmisen hyvä toteutuu yhteydessä toisiin ihmisiin. Merkillisellä tavalla siinä myös Jumala on läsnä. Hän synnyttää toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on läsnä maailmassa. Hän pitää elämää yllä, luo jatkuvasti uutta, osallistuu ihmisen kärsimyksiin, kutsuu yhteyteensä ja luo sydämeemme toivoa.

Hän lupaa: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20.)


21.3.2020

Seppo Häkkinen

Mikkelin hiippakunnan piispa